Tänään tuli Hillan pienokaisille ikää jo kaksi viikkoa. Silmiä kovasti jo raotellaan ja maailmaa tutkaillaan. Paljon ovat kasvaneet ja isoimmat pojat on jo reilun kilon painoisia. :) Aamulla otettiin uudet kuvat:
Tytöt, josta ensimmäinen eli Hilma menee Hillan kaveriksi sijoitukseen Maaningalle. Toinen lähtee Kolariin asti.
Pojat, joista kaksi menee Muhokselle, yksi Ouluun ja yksi Sotkamoon. Vielä ei ole varmaa kuka menee minnekkin. :)
Koko porukka yhdessä koossa. :)
Aamulla laitettiin keittiöön pentuaitaus, jossa on enemmän tilaa kuin pentulaatikossa. Päivät saa Hilla pentujen kanssa olla keittiössä isommassa tilassa ja yöksi sitten vielä makuuhuoneeseen. :)
Hilla ja vauvat
Saimme Joulun aikaan paljon kasvattien joulutervehdyksiä, kiitos kaikille niistä!
Kaapo (Kolme Veetä Fiksu-Feelix)
Misse (Kolme Veetä Kevät-Keijuli) ja perheen lapset
Miina (Kolme Veetä Fiini-Fiia)
Hilma (Kolme Veetä Kevät-Kerttuli)
Mosku (Kolme Veetä Eka-Einari) ja "serkkutyttö" Misu
Papu (Kolme Veetä Cicu-Camu)
Kuura (Kolme Veetä Aamunsäde) ja poikansa Canto (Vanttera)
Indi (Kolme Veetä Eka-Elviira)
Vikke (Kolme Veetä Kevät-Kuutti) ja pikkuveljensä Konsta (Staalon Pihkatappi)
Veeti (Kolme Veetä Fiksu-Feeti) ja kaverinsa Onni (Ciasman Onni-Poika)
Misa (Kolme Veetä Kevät-Kastanja) ja perheen lapset
Mössi (Kolme Veetä Kevät-Kerkko)
Sitten vähän surullisempiin kuulumisiin. Muutama viikko takaperin mummo oli ihmetellyt, että meidän Orvokki
(Kolme Veetä Cicu-Cilja) on vaisu ja käyttäytyy hieman oudosti.
Ajateltiin että sillä on parasta kaveriaan Urhoa ikävä joka sillon
Maaningalla oli lomailemassa. Pari viikkoa sitten maanantaina iski sitten
todellisuus vasten kasvoja. Huomasin Orvokin tarhassa olevan outo ja pelokas.
Menin sitä sinne katsomaan ja kun kutsuin sitä, niin se ei osannut
paikallistaa missä minä huutelen. Kannoin koiran sisälle ja hetkessä
todettiin, että Orvokki ei taida nähdä mitään. Seuraavalla päivälle
saimme eläinlääkäriin ajan , jossa todettiin juurikin se, että Orvokki
ei näe. Viikko sitten keskiviikkona kävimme vielä Countrypoliksessa kun Oulusta Kaisa
Wickström oli tekemässä siellä virallisia silmätarkastuksia. Kaisa
totesi, että Orvokilla on silmäsairaus nimeltä SARDS, joka johtaa
todella nopeaan sokeutumiseen. Tämän perinnöllisyyttä ei tiedetä ja
sairaudesta on muutenkin aika vähän tietoa. Enemmän tätä esiintyy
pienissä koiraroduissa, kun kääpiösnautsereissa. Kaisan kanssa juteltiin
asiasta aika pitkään ja tähän saattaa liittyä autoimmuunisairauksia
liitännäisenä, mutta ei aina kuitenkaan. Tällä hetkellä sokeus tietenkin
opetuttaa Orvokkia elämään sen kanssa, mutta pikku hiljaa se sen kanssa
oppii elämään varmasti oikein hyvin. Muuten Orvokin yleisvointi on
todella hyvä ja samanlainen kuin ennenkin. Orvokin pentu Kiti (Kolme
Veetä Kevät-Kirsikka) on ollut sijoituksessa Paltamossa. Päädyttiin nyt
sitten siihen, että emme halua Kitiä jalostukseen käyttää, vaikka
SARDSin periytyvyydestä ei tarkkaa tietoa ole. Kuitenkin Orvokin suvussa
on ilmennyt ärhäkkää PRAta, ja nyt vielä tämä SARDS, joten emme halua
näitä ongelmia ainakaan lisätä tarkoituksella. Kiitos Marjo Kariluoto ja Joni yhteistyöstä ja mitä parhaimmasta kodista Kitille. Kitiä tullaan vielä näkemään ainakin näyttelykehissä. :)
Orvokillahan on kaksi isoa pentuetta, josta on myös mahdollisiski
jalostuskoiriksi osa mennyt. Kasvattajina haluamme nyt kertoa tästä,
jotta jokainen voi omalta kohdaltaan sen päätöksen tehdä, että käyttääkö
koiraansa jalostukseen vai ei. Suosittelemme käyttämään asiassa
harkintaa. Olisi meille erityisen tärkeää kasvattajina, että Orvokin
pentujen silmiä tarkistettaisiin elämänsä aikana edes kerran tai pari,
jotta nähtäisiin vähän mihin suuntaan ollaan menossa ja onko mahdollista
että tämä SARDS perityy. Kiitos jo näille kasvattien omistajille, jotka
ovat terveystarkastaneet Orvokin ja toki muidenkin narttujen pentuja,
koska sitä kautta me saamme tiedon siitä missä ollaan onnistuttu ja
missä taas ei.
Orvokki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti